Kyselimme hiljattain jäsenistömme näkökulmia ja ajatuksia uuden opetussuunnitelman tuntijakoon liittyen, ja kokosimme ne yhteen allaolevaksi lausunnoksi, jonka toivomme työryhmän huomioivan tuntijakotyötä tehdessään.
Mikkelin kaupungin ops-työryhmälle
Mikkelin seudun kieltenopettajat haluaa tuoda esille jäsenistönsä ajatuksia koskien tulevan opetussuunnitelman kielten tuntijakoa ja toivoo, että otatte näkemyksemme huomioon tehdessänne päätöksiä uuden tuntijaon suhteen. Uusi tuntijako jakaa mielipiteitä myös kieltenopettajien kesken ja pyrimmekin tässä lausunnossa ensisijaisesti tuomaan esille eri vaihtoehtoja kuin esittelemään yhtä tiettyä mielipidettä. Yksiselitteisesti parasta vaihtoehtoa ei varmasti ole olemassakaan. Pyrimme myös huomioimaan mahdollisimman hyvin koko kielitarjonnan tilanteen.
A1-englanti
Jos uusi opetussuunnitelma mahdollistaa varhennetun englannin aloituksen, olisi A1-oppimäärän lisätunti mielestämme hyödyllisintä sijoittaa 2. vuosiluokalle. Tutkimusten mukaan varhennettu, kielikylvyn omainen opetus tukee englannin äänteiden oppimista, kielen käytön rohkeutta sekä innostusta ja silloin lapsella on erityinen herkkyys kielen oppimiseen. Mikkelin eri kouluissa (mm. Päämajakoulu, Ristiinan yhtenäiskoulu, Rahula ja Rämälä) on jo hyviä kokemuksia englannin kerhoista 2. luokalla. Jos englannin varhennettu aloitus on mahdollista, opetus alkaisi heti 2. vuosiluokan syksyllä yhdellä viikkotunnilla tai keväällä kahdella viikkotunnilla ja koulut voisivat halutessaan järjestää englannin kerhon jo 1. luokalla. 2. vuosiluokan jälkeen englannin opetus jatkuisi alakoulussa 2 vuosiviikkotunnin mittaisena (1-2-2-2-2)
Varhennettu englannin opetus antaisi mahdollisuuden myös A2-kielten (ranska, saksa, venäjä) ryhmien muodostumiselle 4. luokalla, koska tällöin A1- ja A2-kielet sekä myöhemmin B1-ruotsi eivät alkaisi peräkkäisinä vuosina.
Jos varhennettu englanninopetus ei ole uudessa opetussuunnitelmassa mahdollista, olisi alakoulun lisätunti näkemyksemme mukaan parasta sijoittaa 5. luokalle, jolloin lapsi ehtisi hyvin vahvistaa englantia ennen ruotsin aloitusta.
Näkemyksemme mukaan yläkoulun 7 tuntia olisi hyvä jakaa periaatteella 2-2-3, eli 7. ja 8. vuosiluokalla 2 viikkotuntia ja 9. vuosiluokalla 3 viikkotuntia.
A1-englanti
Jos uusi opetussuunnitelma mahdollistaa varhennetun englannin aloituksen, olisi A1-oppimäärän lisätunti mielestämme hyödyllisintä sijoittaa 2. vuosiluokalle. Tutkimusten mukaan varhennettu, kielikylvyn omainen opetus tukee englannin äänteiden oppimista, kielen käytön rohkeutta sekä innostusta ja silloin lapsella on erityinen herkkyys kielen oppimiseen. Mikkelin eri kouluissa (mm. Päämajakoulu, Ristiinan yhtenäiskoulu, Rahula ja Rämälä) on jo hyviä kokemuksia englannin kerhoista 2. luokalla. Jos englannin varhennettu aloitus on mahdollista, opetus alkaisi heti 2. vuosiluokan syksyllä yhdellä viikkotunnilla tai keväällä kahdella viikkotunnilla ja koulut voisivat halutessaan järjestää englannin kerhon jo 1. luokalla. 2. vuosiluokan jälkeen englannin opetus jatkuisi alakoulussa 2 vuosiviikkotunnin mittaisena (1-2-2-2-2)
Varhennettu englannin opetus antaisi mahdollisuuden myös A2-kielten (ranska, saksa, venäjä) ryhmien muodostumiselle 4. luokalla, koska tällöin A1- ja A2-kielet sekä myöhemmin B1-ruotsi eivät alkaisi peräkkäisinä vuosina.
Jos varhennettu englanninopetus ei ole uudessa opetussuunnitelmassa mahdollista, olisi alakoulun lisätunti näkemyksemme mukaan parasta sijoittaa 5. luokalle, jolloin lapsi ehtisi hyvin vahvistaa englantia ennen ruotsin aloitusta.
Näkemyksemme mukaan yläkoulun 7 tuntia olisi hyvä jakaa periaatteella 2-2-3, eli 7. ja 8. vuosiluokalla 2 viikkotuntia ja 9. vuosiluokalla 3 viikkotuntia.
A2-kielet
A2-kielen järjestäminen voi mielestämme jatkua samalla tavalla kuin tähänkin saakka eli kieli alkaa 4. vuosiluokalla 2 vuosiviikkotunnin mittaisena (2-2-2-2-2-2).
A2-kielen järjestäminen voi mielestämme jatkua samalla tavalla kuin tähänkin saakka eli kieli alkaa 4. vuosiluokalla 2 vuosiviikkotunnin mittaisena (2-2-2-2-2-2).
B1-kieli (ruotsi)
Alakoulun 6. luokalle siirtyvien ruotsin tuntien suhteen pidämme tärkeänä sitä, että ruotsin opetusta alakoulussa antavat kieltenopettajat.
Yläkoulun neljän vuosiviikkotunnin sijoittaminen on haasteellista ja tämä jakaa erityisen paljon mielipiteitä opettajien keskuudessa. Yhteinen mielipiteemme on kuitenkin se, että yläkoulussa yhden vuosiviikkotunnin mittainen kielen opiskelu ei tue kielen oppimista. Se ei ole tehokasta, tapahtuu paljon unohtamista ja suhteellisen vaativaa oppimäärää on haasteellista opettaa yhdellä vuosiviikkotunnilla.
Näemme yhtenä hyvänä vaihtoehtona sen, että tunnit sijoitetaan 7. ja 8. luokille (2-2-0), jolloin 9. luokalle ei jäisi lainkaan pakollista ruotsia. Tällöin 9. luokan ruotsi voitaisiin toteuttaa halukkaille valinnaiskursseilla ja lisäksi myös mahdollisilla kerhotunneilla. Tämä edellyttää kuitenkin ehdottomasti sitä, että B1- ja B2-kielten valinnaisainevalintoja ei aseteta vastakkain eli käytännössä 8. luokalla alkava B2-kieli (ranska, saksa, venäjä) ja 9. luokalla oleva B1-kielen valinnaisaine löytyisivät eri koreista, jolloin ne eivät syö toisiaan ja B2-kielten ryhmille jätetään mahdollisuus toteutua myös tässä uudessa opetussuunnitelmassa.
Vaihtoehdot 2-1-1 ja 1-1-2 saavat myös jonkin verran tukea. Kummassakin vaihtoehdossa hyvää on se, että ruotsin opiskelua tapahtuu jokaisella vuosiluokalla, vaikkakin vähäisellä tuntimäärällä. Lukujärjestysten puitteissa on varmasti mahdollista sijoittaa tunteja myös pelkästään kahteen jaksoon, jolloin tunteja olisi 2 viikossa. Kielen opiskelusta tulisi kuitenkin myös tällöin melko katkonaista. Ensimmäinen vaihtoehto painottaa alkua, jolloin oppilaiden motivaatiotaso ruotsin opiskelua kohtaan on vielä suhteellisen korkea ja tätä pidämme hyvänä. Jälkimmäinen vaihtoehto taas painottaa peruskoulun päättövaihetta ja tukee siirtymistä jatko-opintojen ruotsin opiskeluun. Tuntimäärän kasvaminen 9. luokalla voi kuitenkin osoittautua hankalaksi, koska osalla oppilaista motivaatio- ja taitotaso ovat alhaisia.
B2-kielet
B2-kielten 4 vuosiviikkotuntia sijoitetaan kuten tähänkin saakka (2-2) 8. ja 9. luokille.
Kannamme huolta siitä, että mahdollinen ruotsin valinnaisuus 9. luokalla syö muiden valinnaiskielten ryhmien muodostumista ja toivommekin, että valinnaisainetarjotin muodostetaan sellaiseksi, että mahdollisimman monipuolinen kieltenopiskelu on edelleen mahdollista.
Alakoulun 6. luokalle siirtyvien ruotsin tuntien suhteen pidämme tärkeänä sitä, että ruotsin opetusta alakoulussa antavat kieltenopettajat.
Yläkoulun neljän vuosiviikkotunnin sijoittaminen on haasteellista ja tämä jakaa erityisen paljon mielipiteitä opettajien keskuudessa. Yhteinen mielipiteemme on kuitenkin se, että yläkoulussa yhden vuosiviikkotunnin mittainen kielen opiskelu ei tue kielen oppimista. Se ei ole tehokasta, tapahtuu paljon unohtamista ja suhteellisen vaativaa oppimäärää on haasteellista opettaa yhdellä vuosiviikkotunnilla.
Näemme yhtenä hyvänä vaihtoehtona sen, että tunnit sijoitetaan 7. ja 8. luokille (2-2-0), jolloin 9. luokalle ei jäisi lainkaan pakollista ruotsia. Tällöin 9. luokan ruotsi voitaisiin toteuttaa halukkaille valinnaiskursseilla ja lisäksi myös mahdollisilla kerhotunneilla. Tämä edellyttää kuitenkin ehdottomasti sitä, että B1- ja B2-kielten valinnaisainevalintoja ei aseteta vastakkain eli käytännössä 8. luokalla alkava B2-kieli (ranska, saksa, venäjä) ja 9. luokalla oleva B1-kielen valinnaisaine löytyisivät eri koreista, jolloin ne eivät syö toisiaan ja B2-kielten ryhmille jätetään mahdollisuus toteutua myös tässä uudessa opetussuunnitelmassa.
Vaihtoehdot 2-1-1 ja 1-1-2 saavat myös jonkin verran tukea. Kummassakin vaihtoehdossa hyvää on se, että ruotsin opiskelua tapahtuu jokaisella vuosiluokalla, vaikkakin vähäisellä tuntimäärällä. Lukujärjestysten puitteissa on varmasti mahdollista sijoittaa tunteja myös pelkästään kahteen jaksoon, jolloin tunteja olisi 2 viikossa. Kielen opiskelusta tulisi kuitenkin myös tällöin melko katkonaista. Ensimmäinen vaihtoehto painottaa alkua, jolloin oppilaiden motivaatiotaso ruotsin opiskelua kohtaan on vielä suhteellisen korkea ja tätä pidämme hyvänä. Jälkimmäinen vaihtoehto taas painottaa peruskoulun päättövaihetta ja tukee siirtymistä jatko-opintojen ruotsin opiskeluun. Tuntimäärän kasvaminen 9. luokalla voi kuitenkin osoittautua hankalaksi, koska osalla oppilaista motivaatio- ja taitotaso ovat alhaisia.
B2-kielet
B2-kielten 4 vuosiviikkotuntia sijoitetaan kuten tähänkin saakka (2-2) 8. ja 9. luokille.
Kannamme huolta siitä, että mahdollinen ruotsin valinnaisuus 9. luokalla syö muiden valinnaiskielten ryhmien muodostumista ja toivommekin, että valinnaisainetarjotin muodostetaan sellaiseksi, että mahdollisimman monipuolinen kieltenopiskelu on edelleen mahdollista.
Pidämme valitettavana sitä, että Suomessa ei ole yhteistä valtakunnallista linjausta tuntien sijoittamisesta eri vuosiluokille. Etenkin B1-ruotsin suhteen kunnat ovat tekemässä erilaisia ratkaisuja. Nämä erilaiset käytännöt hankaloittavat oppilaiden kielen opiskelun jatkumoa esimerkiksi muuttotilanteissa. Oppilaiden alueellisesta tasa-arvosta pakollisten ja valinnaiskielten opiskelussa on huolehdittava.
Mikkelissä 26.11.2014
Mikkelin seudun kieltenopettajien hallituksen puolesta
Puheenjohtaja Jenni Heikkinen
Mikkelin seudun kieltenopettajien hallituksen puolesta
Puheenjohtaja Jenni Heikkinen
